Mormuskoita käytetään yleisimmin matalassa 1 – 4 metrin vedessä. Mormuska on hyvä valinta varsinkin silloin, kun syönti huono. Mormuskoilla on parasta pilkkiä lauhalla säällä, jolloin siima ei jäädy. Siima on paras pitää puhtaana jäästä koko ajan, jolloin pilkin uittaminen on paljon helpompaa ja tehokkaampaa.

Välineet:
Tarvitset hyviä mormuskavapoja joissa TODELLA HERKKÄ kärki, jolloin pienimmätkin tärpit huomaa. Myös jarru on yksi tärkeimmistä asioista vavan valinnassa. Aloittelijan olisi paras varustautua haarukkavavalla, jolloin säästytään pahemmilta siimasotkuilta. Vapoja olisi hyvä olla ainakin 4 kpl, jotta mormuskaa vaihdettaessa säästytään jatkuvalta solmimiselta.

Siiman valinta on yksi tärkeimmistä asioista, koska mormuska pilkintä nimittäin perustuu ohueen siimaan! Siiman täytyy olla ohutta noin 0.12 mm siiman laadun täytyy olla hyvää. Esim. Fireline on hyvää siimaa. Kuitusiimalla saadaan myös parempi tuntuma mormuskaan. Siiman ohuus vaikuttaa myös paljon pilkin uittamis ominaisuuksiin. Mitä ohuempaa siima on sitä helpompaa ja tehokkaampaa pilkintä on. Ohutkin siima kyllä kestää, kunhan muistaa ottaa siimasta viimeisen kerran kiinni mahdollisimman kaukaa kalaa. Mitä lähempää kalaa siimasta ottaa kiinni sitä helpommin se katkeaa. Kestävyyteen vaikuttaa myös solmut ja, jos mormuskan siima rengas on karhea siima saattaa katketa jo pienestä nykäyksestäkin!
Tarvitset myös hyvän kairan jolla on helppo kairata reikiä, kala parvea nimittäin voi joskus joutua etsimään kauankin.

Sitten itse mormuskoihin. Alku keväästä hieman isommat mormuskat ovat parempia, mutta mitä lähemmäksi kesää mennään niin sitä paremmin pienempään ottaa. Värit vaihtelevat tietenkin päivittäin. Mormuskoissa kulta on aamulla ja alkukeväästä parempi normaalisti, mutta punainen on myös hyvä. Kevättä lähestyttäessä kulta on aamulla hyvä, mutta punainen saattaa olla monesti jo keväällä parempikin. Aamu-keskipäivällä punainen on yleensä paras keväällä. Iltaa kohti mentäessä punainen osaittautuu monesti ihan ylivoimaiseksi. Illan jo hämärtyessä vihreä väri nouseekin yllätten ehkä parhaaksi otti väriksi.
Syötteinä on hyviä punainen kärpäsen toukka joita pistetään mormuskaan ainakin kolme kappaletta. Esim: Kaksi poikittain perälle yksi päähän koukun mukaisesti. Kastemato on myös hyvä, mutta pitkä mato ruikkumassa koukusta huonolla syönnillä on huono idea. Kalan ollessa huonolla syönnillä se näykkii vain madon päästä eikä näin tartu koukkuun millään, jos syöttinä on kastemato. Ehkä parhain on kuitenkin surviaissääsken toukka eli ”survianen”. Surviainen kiinnitetään toisen tai kolmannen ”nikaman” kohdalta koukkuun tummemasta päästä. Huonolla syönnillä olisi hyvä kuitenkin pudottaa molemmat päät koukusta, jotta kala ei vain näpsi toukan päästä.

Tekniikat:
Tekniikkoja on monenlaisia, mutta yleisimpiä niistä voisin tänne kertoa. Monet käyttävät nosto sarjoja eli esim 3 pientä terävää ja yksi pitempi rauhallinen nosto. Sitten on ehkä yleisin ja paras: Vapaa nostetaan hiljaa tiheään tärisyttäen ylös päin pohjasta lähtien sitä jatketaan ihan päänkorkuiselle asti. Monet tekevät tärisytyksen liian hitaasti jollais kala ei ota. Tärisytys pitää olla noin 5-10 kertaa sekunnissa , mutta se ei saa olla isoa! Liike on noin 70cm korkea. Pään tasolle päästyään pieni tauko, noin 5sek ja sitten hiljaa vapaa alaspäin värisytäen ihan pohjaan asti. Pohjasta samalla tavalla hiljaa nostaen noin 10cm pohjasta ylös ja tauko (noin 5sek.) Sitte pilkki taas pohjaan ja sama rulianssi alusta. Viimeinen konsti on paikallaan värisyttäminen. Morria värisytetään tällöin noin 10cm pohjasta, jos kala ei ole siihen mennessä ottanut on uuden reijän aika.

Käväällä kalan tullessa RANTAAN kutemaan on yleensä paras syönti. Ahvenen kudettua se siirtyy yleensä KAUEMMAKSI merelle ja samalla syönti huononee. Ottipaikat löytää varmimmin, kun katsoo missä on tiivein ihmisrypäs. Kun ihmiset lähtevät sinun ympäriltä pois elä missään tapauksessa jää pilkkimään siihen vaan lähdet heidän mukaansa ja pääset näin taas nykimään parisen kymmentä kalaa. Ahven tarvi liikkuu aika nopeaan eli reikiä täytyy tehdä ja etsiä se parvi.

Ahvenella on kolmea erin laista syöntiä paras on, kun pudottaa pilkin vetään ahven nappaa sen heti. Toinen on ahven ottaa pienen härnäyksen jälkeen kiinni morriin. Huonoin on Ahven ottaa vain pitkän härnäyksen jälkeen liikkeeseen.

Jos kala ei tunnu ottavan missään, vaikka ihmiset olivatkin yhdessä nipussa jossain niin lähde ruhkeasti etsimään parvea. Muista olla tarpeeksi röyhkeä ja mennä tarpeeksi lähelle toista, jos hän rupeaa saamaan niin tekevät muutkin

Vielä oikea ote vavasta. Oikean otteen kuuluu olla vakaa ja täytyy pystyä tekemään härnäys liikkeet ja nostot helposti. Helpoiten se käy, kun pitää vavasta oikealla kädellä ja vasemmalla tukee nostoissa ja hätnäys liikkeissä. Ei mielellään mitään yhdellä kädellä ranteella nykymistä!

Kerrompa tässä nyt viime talven parhaan meri reissun näin lopuksi.

Oli huhtikuun alku räntää satoi, mutta taivaan rannassa näkyi kirkastuvaa, päätimme lähteä ilta pilkille.
Ajoimme Yrjänänlahdelle ja sää kirkastui juuri sopivasti ja aurinko rupesi näkymään. Kello oli 16.00. Menimme tiheimpään ihmisjoukkoon äitini ja isäni kanssa. Aloimme pilkkimään, mutta kysellessä tuli selville, että olimme myöhästyneet 30min huippu syönniltä ja sehän vi*utti ankarasti. No vähän aikaa pilkimme ja äitini sai yhden 350g ahvenen. Heti perään minulla tärppäsi ja sain saman kokoisen ahvenen. Samaan aikaan kuin minulla isäkin sai noin 350g ahvenen. luulimme, että syönti alkaa, mutta ei niin käynyt. Vain kolmen ahvenen parvi oli ohikulku matkalla vasemmalta oikealle. Sitten pilkeimme siinä vähän aikaa, mutta kalaa ei enään tullut. Lähdin etsimään parvea. Käveleskelin ja katselin muita pilkkiöitä, mutta hekään eivät näyttäneet saavan kalaa.
Pari tuntia meni, että sain vain muutaman sattuma kalan samoin kuin isäni ja äitini. Sitten huomasin yhden miehen alkavan nykimään ahventa menin hänen viereen ja minäkin kerkesin saamaan muutaman kalan. Ihmisiä oli kertynyt aivan tarpeeksi jo ympärille. Mutta parvi siirtyi ja alkoi sen etsiminen näin mihin päin parvi oli menossa, kun katsoin mistä saatiin kalaa arvioin parven suunnaksi rannan juoksin rantaan päin noin 30m kairasin reijän ja pistin punaisen värisen morrin veteen jolla kalat oli saatu. Sain reijältä taas muutaman kalan, mutta sitten parvi katosi. Kello oli tässä vaiheessa 18.30 Sitten menin isäni ja äitini luokse ja he olivat saaneet tasaiseen tahtiin ahvenia, mutta hekään eivät olleet saanet kuin 8-9 ahventa pilkin siitä sitten ja sain muutamia ahvenia.
Mutta, kun kello tuli 20.45 huomasin kahden miehen saaneen aivan rannan vierestä kauhean kasan ahveni lähdimme juoksemaan sinne. Kun pääsimme perille ja saimme kairattua reijät rupesimme pilkkkimän. Heti alkoi tulla kalaa ihan hirveästi punaisella morrilla. Kauheaa kalan tulua kesti 30min ja sitten loppui aivan täysin. Keräsimme kamat ja lähdimme tyytyväisenä autolle. Seuraavana päivä koitti ankeat ajat, kun 30kg ahvenia joitten keski paino oli 300g odotti perkkausta.

Kireitä siimoja kaikille!

-Morripoika

Kommentoi:

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *